Broändanpuroon mitä todennäköisimmin edelleen merestä nousee haukia, ahvenia ja eri särkikalalajeja kudulle. Taimenet todennäköisesti eivät kude Broändanpurossa. Ne kyllä lisääntyvät päähaarassa, eli Mellunkylänpurossa. B-purossa ei juuri ole pudotuskorkeutta eli koskialueita, jotka ovat taimenelle tyypillistä lisääntymisaluetta. Puunrunkojen, oksien ym. luonnonmateriaalien poistaminen uomasta sekä pohjan ruoppaaminen heikentäisi sen luonnontilaa ja siihen ympäristöön tottuneiden eliöiden elinolosuhteita. B-purossa onkin yksi harvoista luonnontilaisista puro-osuuksista pääkaupunkiseudulla ja tulisi jättää sellaiseksi ja nauttia sellaisenaan. Yt. Jouni Simola/ Virtavesien hoitoyhdistys

Puroja on tosiaan liikaa tehty ojiksi ja siitä ei luonnon monimuotoisuus lisäänny! Malttia tähän! Työhön tarvitaan asian osaavia kunnostajia sekä luvat.

Samaa mieltä edellisten kanssa. Malttia ja asiantuntemusta kunnostamiseen. Siivoaminen, pengertäminen ja maiseman puutarhamaiseksi muuttaminen ei tällä kohteella lisää luonnon monimuotoisuutta. Säilyttäkää se monimuotoisuus mikä purovarren ja lahdenpoukaman lehdoissa on säilynyt. Broändan puro on/oli Helsingin luonnontilaisin uomaltaan. Vartiokylänlahden tulvavalli pengerryksineen, joka tuhosi kokonaan puron aljuoksun ennen merta, oli musertava isku puron sekä sen rantojen ja suiston lehtojen monimuotoisuudelle. Samoin Vartionkylänlahden meriveden laatu ja eliöstö saavat varmasti myös kärsiä vielä pitkään uuden uoman kaivun aiheuttaman kuormituksen haitosta. Älkää aiheuttako enää lisää kuormitusta turhilla puron/ojan perkuilla.

Edellä olevat kommentit ovat yliampuvia. Tulvavalli oli hyvä tehdä, koska osa puronvarren taloista uivat tulva-aikoina vedessä. Tulvavalli tehtiin ja sen takia puron uoma muutettiin. Nykyisellään uoma mutkineen on hyvä. Puron varteen on istutettu kasvillisuutta. Siitä ei tarvitse olla huolissaan, etteikö kalat ui siinä. Olen nähnyt taimenien nousevan Mellunmäen puroon. Ainoa huono puoli oli, kun Falbackassa rakennetaan, niin Mellunmäen puro oli välillä aivan savinen ja lietettä tuli suuria määriä. Purojen risteykseen on tullut jopa pieni saari. Broändan puro ei suinkaan ole alkuperäisessä kunnnossa. Se on todennäköisesti kaivettu suoraksi aikoinaan niittyjen kuivatusojaksi. Katsokaa vanhat ilmakuvat! Ylimääräisten oksien poistaminen uomasta ei todellakaan pahenna puron tilaa. Se on matalan veden aikaan paikoin niin matala, että kalat tarvitsevat jalat päästäkseen eteenpäin. 1997 valmistui Vuosaaren kaukolämpötunneli ja sen kaivuuaikaiset vedet johdettiin lietteineen puroon.

Puroa ei tosiaankaan ole tarkoitus tuhota, kuten 3 ensimmäistä kommenttia niin väittää. Luontoa pitää joskua auttaa, koska se ei aina pysty sitä itse tekemään. Puroon on pudonnut ja kaatunut isoja oksia ja puita sekä roskiakin. Puron palauttamista lähes siihen tilaan, kun siinä on aikoinaan pidetty kalanpyydyksiä vielä 1960-luvulla. Nyt ei niitä voisi kuvitellakaan eikä ole tarkoitus, että jatkossa niitä siellä pidettäisiin. Puroa pitää tarkastella eri veden korkeuksien aikaan eikä vain keväällä, kun siinä on mahdollisesti paljon vettä. Jos yli 600 ihmistä on sitä mieltä, että puro kaipaa parannusta, niin eivät kaikki voi olla väärässä. Itse ole asunut täällä vuodesta 1972 lähtien ja nähnyt puron kehityksen näinä vuosina. Olisi lisäksi hienoa saada Vuosaaresta Mellumäkeen johtavan heti tien pohjoispuolella pieni matala lampi, jossa olisi kaloille elinmahdollisuus ja se elävöittäisi myös ympäristöä.
Tarkoitus on saada kaloille elintilaa ja lisääntymispaikkoja.