Luodaan kaksi tanssimiseen soveltuvaa, avointa ulkotilaa kaupunkiin. Tanssi on suosittu harrastus, mutta sille ei juurikaan ole sopivia ulkotiloja Helsingissä. Nurmikko, asfaltti tai hiekkakenttä eivät ole oivallisia paikkoja tanssimiseen.

Myös muiden urheilulajien, kuten joogan tai kamppailulajien harrastajat hyötyvät hyvästä alustasta harjoitteluun ja harrastamiseen. Tilojen suunnittelussa panostetaan monikäyttöisyyteen ja niitä voidaan hyödyntää myös kaupunkilaisten järjestämissä kulttuuritapahtumissa tai tempauksissa. Ainakin toinen ulkotila on katettu - pienet kesäiset sadekuurot eivät estä ihmisiä kokoontumasta yhteen.

Tanssi on usein sosiaalista ja erinomainen harrastus kaiken ikäisille. Tanssivat ihmiset ja musiikki tuovat elämää, iloa ja yllätyksellisyyttä kaupunkiympäristöön. Tanssi yhdistää ihmisiä yli kulttuuri- ja kielirajojen. Tiloista hyötyvät eri ikäiset ja monenlaiset harrastajat. Tilat antaa mahdollisuuden myös epäviralliseen kokoontumiseen, spontaaniin ja maksuttomaan yhdessäoloon kaikille kaupunkilaisille. Ilta-aurinkoon suunnattu "katsomo" kutsuu ihmisiä istahtamaan maiseman - tai ohjelman äärelle.

Eri lajien tarpeet ja sääolosuhteet huomioidaan rakentamisessa erityisesti alustamateriaalien valinnoissa sekä tilojen koossa. Yksilölajit tarvitsevat joustavaa, luistamatonta materiaalia alustakseen, jotta lattiaa voi hyödyntää koko keholla. Paritanssit ovat vauhdikkaita ja tarvitsevat tilavan pinta-alan sekä luistavan, mutta tasaisen alustan.

Tanssitiloiksi voisi hyödyntää esimerkiksi siltojen alla olevia valmiita "tiloja", jolloin sillasta saadaan samalla kate. Esim. Hämeentien silta, Arabianranta; Länsiväylän silta/Mechelininkatu, Ruoholahti. Toisaalta merellinen etelä-Helsinki tarjoaa energisoivan maiseman ja puhtaan luonnon kaupunkilaisten yhdessäololle ja harrastamiselle ja toisen tilan luominen voitaisiin huomioida esim. Olympiarannan tai Hernesaaren/Eiranrannan sekä Jätkäsaaren/ Melkinrannan kaavoituksessa ja ympäristön rakentamisessa.