Vieraskieliset asukkaat käyttävät tutkimusten mukaan heikommin terveys- ja sosiaalipalveluita kuin suomen- tai ruotsinkieliset kuntalaiset. Osittain syynä on tiedonpuute suomalaisesta palvelujärjestelmästä tai heikko suomen kielen taito. Ensimmäinen este tulee vastaan jo terveysaseman ajanvarauksessa, joka tehdään puhelinpalvelussa (takaisinsoitto). Heikosti suomea taitavan henkilön on vaikea ymmärtää, mitä automaatti ohjeistaa. Takaisinsoitto-järjestelmässä piilee myös toinen ongelma. Siinä ei voi ennakoida milloin takaisinsoittoaika tapahtuu, jolloin ajanvarauksessa mahdollisesti auttanut henkilö tai tulkki ei välttämättä ole paikalla, kun puhelinpalvelusta soitetaan takaisin.
Ehdotus: Puhelinpalvelussa voisi olla esim. 10 puhutuimmalla kielellä automatisoitu ilmoitus heti aluksi. Silloin soittaja voi valita suoraan, millä kielellä kuuntelee tiedotteen ja saa ohjeen takaisinsoitosta. Valitulla kielellä tilattu takaisinsoitto toteutuisi 1–2 päivän sisällä, joka voidaan hoitaa keskitetysti, eikä niiden tarvitse välttämättä olla samoissa tiloissa ydintoiminnan palvelujen kanssa. Kaupungin työntekijöiden joukossa on paljon kielitaitoa, jota voitaisiin käyttää myös hyödyksi. Ikääntyneiden osuus vieraskielisten asukkaiden määrästä kasvaa jatkuvasti. Oikea-aikaiset terveyspalvelut tukevat iäkkäiden vieraskielisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista sekä osallisuutta. Samalla tulisi kehittää terveysasemilla toteutettavia tulkkauspalveluita laadukkaammiksi, ja käyttää apuna enemmän teknologiaa. Sähköisessä asioinnissa täytyy ottaa huomioon saavutettavuus myös ikääntyville vieraskielisille asukkaille ja heille, jotka eivät pysty käyttämään vahvaa tunnistautumista sähköisten palveluiden avulla asioimiseen. Esteetön sähköinen asiointi mahdollistaisi ajasta ja paikasta riippumattoman palvelun saannin ja käytön.