Tämä ehdotus ei edennyt jatkoon.

Ehdotuksen kaltaista toimintamallia on selvitetty 2010-luvulla. Kaupunki on pyrkinyt edistämään kuntien mahdollisuutta puisto- ja katuemäntä tai isäntä -toimintaan siten, että kunnan palveluksessa olevalle viranhaltijalle voidaan antaa oikeus määrätä häiriökäyttäytymisestä ja roskaamisesta rangaistusluonteinen maksu pysäköintivirhemaksun tapaan. Asia ei kuitenkaan edennyt, koska rangaistusluonteisen maksun käyttöönottoa ei katsottu mahdolliseksi. Kaupungilla ei ole lakiin ja asetuksiin perustuvaa toimivaltaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Toimivaltainen viranomainen on poliisi, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tehtävistä on säädetty laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista ja lainsäädäntö asettaa joitakin rajoitteita tehtävänkuvaan liittyen. Vartijan voi asettaa yleiselle alueelle, mutta vartioimiskohde liittyy aina omaisuuteen. Vartiointiliiketoiminnassa ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Näin ollen asetettava henkilö ei voisi olla vartija, vaan sen pitäisi olla yleisempi palveluneuvoja tai vastaava. Tässä tapauksessa puuttumismahdollisuudet rajautuvat käytännössä hätäkeskukseen soittamiseen, jolla ei saavutettaisi lisäarvoa. Järjestyksenvalvoja puolestaan ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan. Järjestyksenvalvoja voidaan Suomessa asettaa vain laissa säädettyihin kohteisiin. Puistot yleisesti eivät ole tällaisia kohteita, joten järjestyksenvalvojan asettaminen yleiselle paikalle (esimerkiksi puistoon) edellyttäisi muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Näkyvä valvonta kyllä lisää tutkimusten mukaan ihmisten turvallisuuden tunnetta. Lisäksi eri viranomaisten, toimijoiden sekä alueiden käyttäjien läsnäolo lisää sosiaalista kontrollia ja siten voi vaikuttaa vähentävästi häiriökäyttäytymiseen. Ehdotus olisi osiltaan toteuttamiskelpoinen ja sen jatkoselvittämiselle ei ole esteitä. Suurimmat rajoitteet ehdotuksessa liittyvät tosiasiallisiin mahdollisuuksiin puuttua häiriökäyttäytymiseen sekä työturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Jotta asia voitaisiin järkevästi ratkaista, tulisi asiaan liittyviä säädöksiä tarkastella ja muuttaa. Tämä on pitkä prosessi eikä toteutettavissa kovin nopeasti.