Nurmikot ilmastosankareiksi!
Eri puolilla Helsinkiä on nurmikenttiä ja tienpientareita, joilla ei ole erityistä käyttötarkoitusta ja jotka usein ovat vieläpä ikäviä katsella. Näistä alueista voitaisiin tehdä hiilinieluja muuttamalla niiden hoitotapa hiiltä sitovan viljelyn menetelmiin. Samalla voitaisiin soveltuvin paikoin istuttaa kauniita kukkaketoja sekä hedelmäpuita ja marjapensaita.
Näiden muutosten hyödyt olisivat moninaiset, mm. tekisivät kaupungin nurmikkoalueista viihtyisämpiä, auttaisivat torjumaan ilmastonmuutosta, vähentäisivät hulevesiongelmia ja suojelisivat luonnon monimuotoisuutta. Niillä voisi myös kehittää yhteisöllistä toimintaa ja syötäviä puutarhoja palvelutaloille, päiväkodeille ja asukkaille.
On arvioitu, että jos 10 % maailman viljelymaasta siirrettäisiin hiiltä sitovaan viljelyyn, riittäisi se kääntämään ilmastonmuutoksen suunnan.
Menetelmistä ja hyödyistä olisi paljon muutakin sanottavaa, joka tilarajoitteen vuoksi ei tähän mahdu. Osallistun mielelläni ideointiin ja toteutukseen.
Tämä ehdotus eteni jatkoon.
Yleinen palaute/idea, joka koskee koko Helsinkiä. Ehdotusta tulee tarkentaa kohteiden osalta.
Kirjaudu sisään tai rekisteröidy
Ehdotus sisältyy seuraaviin tuloksiin:
Ehdotus sisältyy seuraaviin suunnitelmiin:
Liitetyt ehdotukset
Ilmoita asiatonta sisältöä
Onko tämä sisältö epäasiallista?
10 kommenttia
Kaupunkivihreän hoitotavoilla on todella paljon merkitystä niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin luonnon monimuotoisuuden suojelussa!
Katsoin juuri videota Amsterdamista, missä niittyjen avulla ja mehiläistenhoidolla oli saatu kaupungin mehiläiskanta kasvuun. Niittykukkien istuttaminen ja hyönteishotellien perustaminen juuri joutomaille ja tienpieliin voisi tukea mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia ja turvata niiden elinmahdollisuuksia ja lisätä siten biodiversitettiä.
Loistava idea!
Juuri näin, nurmikentät ja mahdolliset asfalttinurkat auki kukkaniityiksi, myös hyväksi hyönteisille, linnuille ja hentysilmalle.
Muutama tarkennus ehdotuksen jättäjältä, kun itse leipätekstiin ei mahtunut :)
Olen opiskellut hiiltä sitovaa viljelytapaa Elaine Inghamin kurssilla ja olen siksikin kiinnostunut olemaan itse mukana projektin toteutuksessa. Lisäksi Baltic Sea Action Groupista, jossa kehitetään hiiltä sitovaa viljelytapaa Carbon Action-pilottihankkeessa, vastattiin alustavaan tiedusteluuni aiheesta, että he ovat kiinnostuneita olemaan mukana tässä projektissa, mikäli se toteutuu.
Tässä vielä muutamia kiintoisia linkkejä aiheeseen liittyen:
- Ylen juttu Carbon Action-hankkeesta: https://yle.fi/uutiset/3-10548340
- Ilmastonmuutoksen suunnan kääntämisestä hiiltä sitovan viljelyn keinoin (englanniksi): https://regenerationinternational.org/2018/10/09/reversing-climate-change-through-regenerative-agriculture/?fbclid=IwAR14OsYjQMAUj8bA6y6YFzpV7ZJzO98ITBITllXC7nC_OmA7xmPxF_QrWtg
- Lisätietoa biologisista viljelymenetelmistä Elaine Inghamin sivuilla (englanniksi): https://www.soilfoodweb.com/
Sivumennen mainiten, alkuinvestoinnin jälkeen tämä projekti tulee pidemmän päälle todennäköisesti säästämään kaupungin rahaa verrattuna viheralueiden nykyiseen hoitotapaan. Esimerkiksi kukkaniittyä ei tarvitse perustamisen jälkeen käytännössä hoitaa lainkaan - korkeintaan niittäminen 1-2 kertaa kaudessa, mutta tuskin sekään on välttämätöntä - joten nurmikoiden hoitotoimenpiteiden aiheuttamat kulut vähenevät ja samoin näiden hoitotoimenpiteiden aiheuttamat hiilipäästöt ilmakehään.
Keskustelu henkilön Kuukunen kanssa
Kannatan. Ehdotuksia sopivista paikoista: Arabianrannan rantanurmikot; Myllypuron ent. kaatopaikan alue Alakiventiellä; Herttoniemen teollisuusalueen nurmikenttä Laivalahdenkdun varressa; Puotilan "Leikkiniitty" Meripellontien ja Rusthollarintien kulmassa; Roihuvuoressa nurmikot Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa; Porolahden nurmikot "kanavan" rannassa Roihuvuoressa; Itäkeskuksen peruskoulun ja kielilukion välinen kenttä Kajaaninlinnantien ja Jäätanssipolun välissä; Vartiokylässä Itäväylän ja Linnalahdenkujan välinen puistikko. Lisäksi kaikki teiden pientareet ja liittymien rampit voisivat lähtökohtaisesti olla niittyä/ketoa ja sen voisi huomioida jo rakennusvaiheessa eikä automaattisesti tehdä nurmikkoa.
Alakivenpuistoa hoidetaan jo niittomenetelmillä isolta osalta alueelta. Sitä ei kannata tähän listalle laittaa.
Kartta.hel.fi -> kadut ja puistot -> teemat -> viheralueiden ylläpitoluokat, joista keltainen on niitty ja orannsi on A3 nurmikko (3- 6 kertaa leikkuu kesässä). A2 nurmikkoalueet ovat usein toiminnallisissa puistoissa, joissa on tarkoitus olla, leikkiä ja pelata. Ehkä tällaisten puistojen reuna-alueilla voisi miettiä niittymäisiä alueita.
Täytyy kuitenkin muistaa, että puistoissa on myös perennoja ja muita kasvillisuusalueita, niin täytyy pohtia noita kohteita ajatuksella.
Porolahdenpuiston nurmikot on leikattu tällä periaatteella jo viime kesänä (Tammisaloa vastapäätä, missä on uusi koira-aitaus).
Asentajanpuisto Herttoniemen yritysalueella voisi ehkä olla tällainen kohde. Nurmikko tosin on vanha joten tässä joutuu perustamaan niityn. Siihen on kaavassa tulossa myös käytön muutoksia, niin se ei ehkä ole sen suhteen järkevä kohde.
Tuo hiekkakenttä Itäkeskuksen lukion ja Myllypuron liikuntapuiston alueella ei ole KYMP vastuualuetta. Sinne on myös tulossa kaavamuutoksia.
Ajatus näistä nurmikoiden muuttamisesta kukkiviksi niityiksi on hyvä. Kohteet vaatii kuitenkin kokonaistarkastelua ja suunnittelua. Ihan suoraan tämä ei ole toteutettavissa. Osittain johtuen siitä, että nurmikot ovat pääsääntöisesti typpipitoisessa maassa viihtyviä kasveja ja useammat kukat viihtyvät köyhemmissä maa-aineksissa. Eli niityt tulee suunnitella kasvupaikkojen maanäyteanalyysien perusteella. Tulosten perusteella voi sitten suunnitella ko nurmikko alueen niittyjen perustamisen työsuunnitelman ja ylläpidolle hoitosuunnitelman. Jos tällaiset perustetut nurmiko jätetään leikkaamatta, niin harvoin ne kukkivat vaan ovat enemmänkin heinäpeltoja pitkine heinänkorsineen.
Eli idea vaatii suunnittelua, jotta tämän voi toteuttaa.
Suomalaisiakin ohjeita niittyjen ja ketojen perustamiselle löytyy. Tässä on yksi: http://www.ahonalku.fi/Kukkaniityn.Maisemapellon.perustaminen2016.htm
Lisää oma kommenttisi
Kirjaudu sisään tai rekisteröidy palveluun kommentoidaksesi.
Ladataan kommentteja ...